Tuotannon tehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat kestävän metsänhoidon ja hiiltä varastoivien WISA-tuotteiden ohella yksi UPM Plywoodin kolmesta ilmastotekojen osa-alueesta. UPM on sitoutunut vähentämään omia CO2-päästöjään 65 prosenttia ja toimitusketjunsa CO2-päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vanerin valmistuksessa tarvitaan runsaasti lämpöä ja sähköä. UPM Plywoodin ympäristöpäällikkö Sanna Kontisen mukaan yhtiön vaneritehtailla käytetystä energiasta noin 80 prosenttia on lämpöenergiaa ja loput sähköä.
”WISA-vanerin valmistuksessa tarvittava lämpö tuotetaan lähes 100-prosenttisesti bioenergialla. Tuotannon sivutuotteet, kuten kuori ja polttohake, käytetään polttoaineena lämpö- tai voimalaitoksissa, jotka tuottavat tehtaalla tarvittavaa lämpöä ja osittain sähköäkin”, Kontinen kertoo.
”Tuotannossa tarvittava sähkö puolestaan ostetaan Suomessa UPM Energialta, jonka sähköntuotanto muodostuu pääasiassa ilmaston näkökulmasta kestävästä ja päästöttömästä vesi- ja ydinvoimasta. Viron tehtaallamme sähkö ostetaan paikallisilta sähkönmyyjiltä.”
UPM Plywoodin toiminnan energiatehokkuus on vuosien mittaan parantunut merkittävästi uusien ideoiden ja innovaatioiden kautta. Tavoitteena on tehostaa tuotannon energiatehokkuutta entisestään 1 prosentilla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.
Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen kannustaa ideoimaan konkreettisia keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi.
”Parannusideat tulevat pitkälti tehtailla työskenteleviltä ihmisiltä, jotka tuntevat parhaiten kohteena olevan asian. Jokaisella meistä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia. Jos idea on hyvä ja vaatii jotain teknistä investointia, se etenee UPM:n investointimenettelyn mukaisesti. Kun parannus on toteutettu, todennetaan saavutettu energiansäästö seurannan avulla”, Kontinen kertoo.
”Kaikki energiatehokkuustoimet eivät edellytä investointeja. Turhaan käyvät koneet ja laitteet, avoimet ovet ja vuotavat paineilmaputket kuluttavat energiaa eivätkä tuota mitään. Myös näihin voi jokainen meistä vaikuttaa omalla toiminnallaan.”
Hukkalämpö hyödyksi UPM Pelloksen tehtailla
Tuore esimerkki parannusinvestoinnista tulee UPM Pelloksen tehtailta, joissa valmistetaan WISA-kuusivanereita rakentamisen käyttötarkoituksiin. Tehtaiden paineilmakompressorit tuottavat sähköllä paineilmaa tehtaan paineilmaverkkoon. Samalla syntyy hukkalämpöä, joka aiemmin ohjattiin ulos. Tähän tuli muutos, kun energiainsinööri Teemu Puttonen sai idean lämmön talteenottojärjestelmän rakentamisesta.
”Tehtailla kierrellessäni mietin usein erilaisia keinoja parantaa energiatehokkuutta. Pyrin muun muassa tunnistamaan hukkalämpövirtoja, joita voisi hyödyntää toisessa kohteessa siten, että hukkalämmön ja kohteen tarvitseman energian määrä ja ajankohta kohtaisivat mahdollisimman hyvin”, Puttonen kertoo idean taustasta.
”Paineilmakompressoreiden lämmön talteenottojärjestelmässä hukkalämpö otetaan talteen kompressoreissa kiertävään veteen, joka varastoidaan lämminvesivaraajaan ja johdetaan sieltä tehdasalueen käyttöveteen tai lämmitysverkkoon. Koska käyttöveden tarve on ympärivuotinen, saadaan ratkaisulla hyödynnettyä hukkalämpöä tehokkaasti.”
Hukkalämmön talteenottojärjestelmällä saavutettu energiansäästö on merkittävät 1,800 MWh vuodessa. Talteen otetulla lämmöllä saadaan lämmitettyä suurin osa UPM Pelloksen tehdasalueen lämpimästä käyttövedestä sekä osa alueen rakennusten lämmityksestä.
”Säästyneellä lämpömäärällä voisi Suomen olosuhteissa lämmittää noin 90 sähkölämmitteistä omakotitaloa ympäri vuoden”, Puttonen vertaa.
LED-valaistuksella energiansäästöä ja parannus työturvallisuuteen
UPM Plywood toteuttaa Suomen tehtaillaan parhaillaan myös valaistusuudistusta, jossa tuotannon tilojen ja aktiivisessa käytössä olevissa varastotilojen valaistus sekä UPM Pelloksen osalta myös ulkovalaistus vaihdetaan LED-valoihin. LED-valot on otettu jo käyttöön Joensuun, Savonlinnan, Kalson ja Pelloksen 2 ja 3 tehtailla, ja ensi vuonna niihin siirrytään myös Pelloksen 1 tehtaalla ja ulkovaloissa.
LED-tekniikka kuluttaa 60–80 prosenttia vähemmän sähköä kuin vanhanmalliset purkausvalaisimet ja loisteputket. Valaistusuudistuksella saadaan vuosittain vähennettyä 565 tonnia CO2-päästöjä ja säästettyä 5,650 MWh sähköä. Säästynyt energiamäärä vastaa yli 280 suomalaisen omakotitalon sähkönkäyttöä. Energiatehokkuuden lisäksi valaistusuudistus parantaa myös työturvallisuutta sekä työn sujuvuutta ja viihtyisyyttä.
”Pienistäkin energiansäästötoimenpiteistä – oli kyse sitten lämmityksestä, vedenkäytöstä tai työkoneiden käyttövoimasta – kertyy yhdessä merkittäviä säästöjä ja päästövähennyksiä. Ympäristöhyötyjen lisäksi ne parantavat myös toiminnan kustannustehokkuutta,” Kontinen muistuttaa.
”Meillä UPM:llä on suunnitelma ja konkreettiset tavoitteet, ja jatkamme niiden mukaisesti käytännön työtä energiatehokkuuden parantamiseksi.”
Tämä artikkeli on osa uutta Plywood Beyond Fossils -juttusarjaamme. Sarjassa esitellään konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla UPM Plywood auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Lue lisää Responsibility Made Easy -verkkosivultamme.
Teksti: Janne Suokas