*Vertailussa on käytetty lattiakäyttöön tarkoitettujen rakennuslevyjen ilmoitettuja tuotetietoja.
Rakennuslevyjen painolla on merkitystä, kun niitä siirrellään, käsitellään ja asennetaan työmaalla. Kyse on paitsi rakentajan fyysisestä kuormituksesta myös levynkäsittelyn vaatimasta työvoimasta – jaksaako levyä kantaa vielä iltapäivän puolellakin yksin vai tarvitaanko apuun toinen tai kolmaskin rakentaja? Kuusivanerin kohdalla kuormitus on jopa lähes puolet pienempi kuin esimerkiksi lastulevyllä ja OSB-levyllä.
Työmaatyöskentelyn lisäksi WISA-Spruce-vanerin keveys vaikuttaa myös kuljetuksiin. Puulevyjä rakennuskäytössä määrittelevän EN 13986 -standardin mukaan vanerin on oltava tiheydeltään vähintään 400 kg/m3, kun taas lastulevyn ja OSB-levyn vähimmäistiheys on 600 kg/m3. Havuvanerin tiheys on tyypillisesti 460–520 kg/m3 eli se on huomattavasti lastu- ja OSB-levyjä kevyempää. Lisäksi samaan tilaan mahtuu enemmän 18-millisiä kuin 22-millisiä levyjä. Kun kyydissä on vähemmän painoa ja enemmän levyjä, kuljetukset ovat taloudellisempia ja vähäpäästöisempiä.
Kuusivaneri on kevyt kantava rakenne
WISA-kuusivanerin keveydestä ja pienestä ominaispainosta on hyötyä myös rakenneratkaisuissa. Erityisesti kaupungeissa rakennusten elinkaarta voidaan jatkaa kustannustehokkaasti esimerkiksi lisäämällä siihen kerroksia. Rakenteiden massa voi vaikuttaa lisäkerrosten määrään ja siten hankkeen kannattavuuteen. Kevyemmät ratkaisut eivät myöskään rasita rakennuksen olemassa olevia vanhoja rakenteita.
”Eräässä keskieurooppalaisessa saneerauskohteessa kuusivanerin käyttö ontelorakenteena mahdollisti kaksi lisäkerrosta, kun CLT-elementeillä (Cross Laminated Timber, monikerroslevy ristiin liimatuista laudoista) toteutettavassa vaihtoehdossa massa kasvoi niin suureksi, että lisärakentaminen olisi jäänyt yhteen kerrokseen”, Härkönen mainitsee esimerkkinä materiaalien keveyden merkityksestä.
WISA-kuusivanerissa on vähän liimaa ja siitäkin puolet puun omaa ligniiniä
WISA-vaneri on pohjasta pintaan yhtä ja samaa kuusta eikä sen raaka-aineena käytetä muita puulajeja. Tämä takaa levyjen tasaisen korkean laadun ja luotettavan teknisen suorituskyvyn.
”Lisäksi kuusivanerin pinnat on helppo käsitellä ja niiden ulkonäkö on harmoninen, kun seassa ei ole muita havupuita”, Härkönen lisää.
WISA-Spruce-vaneri valmistetaan UPM Pelloksen vaneritehtaalla Suomessa. Kaikki vanerin valmistukseen käytettävä kuusi tulee vastuullisesti hoidetuista suomalaisista metsistä tehtaan lähialueilta. Liimahartsin osuus WISA-kuusivanerilevystä on alle 3 prosenttia, joten uusiutuvan ja hiiltä varastoivat puun osuus levyssä on suuri. Tyypillisesti lastulevyissä liiman osuus lähentelee 10:tä prosenttia.
WISA-Spruce-vanerilevyissä käytetään UPM Plywoodin omaa innovaatiota, WISA® BioBond -liimausteknologiaa. Kuusivanereiden liimassa vähintään 50 prosenttia fossiilisesta fenolista korvataan puun omalla luonnollisella liima-aineella, ligniinillä. Tämä alentaa WISA-kuusivanereiden elinkaaren ennestään alhaisia fossiilisia CO2-päästöjä, ja auttaa siten rakentajia saavuttamaan omat kestävän kehityksen tavoitteensa.
Lue lisää WISA-Spruce-vanerin ominaisuuksista tuotekortista.
Teksti: Janne Suokas
